kanske

Luulin päässeeni siitä kesän aikana ohi, mut ei, se iskee taas: väsymys. Niin vähän olis enää lukiota jäljellä, mutta en vaan millään jaksais. Nyt ei oo siis kysymys siitä, että olisin nukkunu liian vähän tai jotain, en vaan yksinkertasesti jaksa. Tsemppaan itteeni kokoajan, että kun tähän saakka ollaan tultu niin kyllä pitäis loppuun saakka jaksaa. En oo sellanen ihminen, joka jättää asioita kesken. Oon aikasemmin tykänny koulusta, mutta nyt tuntuu että vaikka näkisinki kivoja ihmisiä siellä niin se ei riitä syyksi jaksaa käydä koulussa. Koitan painaa eteenpäin ja sanoa vaan ittelleni, että "kyl sie jaksat, kyl sie jaksat", mutta kuitenkin mielen perukoilla lepäilee ajatus että "ei tästä mitään tuu".
Sateiset päivät laittaa miettimään kaikenlaista.

mutta nyt tarviin sokeria. ja musiikkia. ja motivaatiota ehkä penkkariasun suunnittelusta.